eKr

Sain pari kesää sitten ystävältäni Marilyniltä isä ja poika McNeillin erinomaisen kiintoisan kirjan Verkostunut ihmiskunta, joka on amerikkalaisten McNeillien yleiskatsaus maailmanhistoriaan.

                 Kaikenkattavuudellaan se melkein tukahdutti minut, hyvin eurooppalaisen, selvittäessään, ettei ensimmäinen korkeakulttuuri suinkaan syntynyt Pariisissa tai että Kiina oli ensimmäinen markkinatalousyhteiskunta.

                 Eniten kumminkin vavahdin vähäisestä alaviitteestä:

                 ”Perinteinen ajanlaskutapa, jossa eKr. tarkoittaa ennen Kristusta ja jKr. jälkeen Kristuksen, on yhä epäsuositumpi, koska se on sidoksissa tiettyyn uskonnolliseen perinteeseen.”

                 Sain mieleeni ne ajat, jolloin luin Hufvudstadsbladetia päivittäin, tilattuna versiona, ihan niinkin yksinkertaisesta syystä, että niihin aikoihin se tuntui varsin kristilliseltä lehdeltä suomenkieliseen pääkaupunkiseudun päivälehteen verrattuna. Jonkin joulun alla HBL julkaisi juttua kaikkien niin kovin rakastamasta Stockmannista – ja, muistini mukaan, kahden sivun artikkelista kristallinkirkkaasti muistan edelleen selvityksen siitä, miksi Stockmannin näyteikkunoissa ei ole häivähdystäkään kristilliseen jouluun: se karkottaisi muihin uskontoihin kuuluvat asiakkaat.

                 Kristitythän eivät asiakkaiden joukosta katoa, nämä ”tiettyyn uskonnolliseen perinteeseen” kuuluvat. Stockmann on Stockmann – melkein voisi kuvitella, että kävisi NYCissä Viidennellä Avenuella Saksin kerroksissa!

                 Vaikka tosiasiassa Atlantin yli on pitkä matka.

                

* * *

                 ”…on yhä epäsuositumpi, koska se on sidoksissa tiettyyn uskonnolliseen perinteeseen.”

                 Luen tämän, mielestäni aivan oikein, koska lukutaitoinen olen: tietty uskonnollinen perinne, tässä tapauksessa kristinusko, on siis yhä epäsuositumpi.

                 Lauseen sisältö voi olla totta; voi olla, että muut uskonnot ovat suositumpia – vaikka mielestäni on aika hämmentävää pitää mitä tahansa uskontoa suosittuna – mutta eniten minun tulee paha olo siitä ajatuksesta, miten välinpitämättömiä kristityt itse ovat.

                 Että on ihan samantekevää, käytetäänkö ilmaisua eKr vai eaa?

                 Eikö tähän, juuri tähän ilmaisuun, sisälly peräti meidän uskontunnustuksemme?

                 Minä uskon Jumalaan,
                 Isään, Kaikkivaltiaaseen,
                 taivaan ja maan Luojaan,

                 ja Jeesukseen Kristukseen,
                 Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
                 joka sikisi Pyhästä Hengestä,
                 syntyi neitsyt Mariasta,
                 kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
                 ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin…

                 * * *

Ehkä onkin epäsuosittua uskoa häneen, ”joka sikisi Pyhästä Hengestä”. Silti aavisteisesti ihmettelen, mistä ajanlaskumme alkaa, jos se alkaa ennen ajanlaskun alkua.